maanantai 9. syyskuuta 2013

Syksy lähellä

Syksy on saapunut, ainakin kalenterin mukaan. Onneksi ainakin viime viikonloppuna saimme nauttia aivan mahtavasta säästä. Joten pakkasimme hieman leipää pussiin ja lähdimme kävelylle syöttämään sorsia tyttöjen kanssa.


Lähellämme sijaitsee lampi jossa on paljon sorsia. Niille oli lapsista todella hauskaa heitellä leivän palasia ja katsoa kenen leivän mikäkin sorsa ottaisi. Harmiksemme lammella oli käynyt myös joukko, jotka eivät olleet saaneet roskia roskakoriin vaikka se oli ihan vieressä. Miksi on niin coolia heitellä tyhjiä juoma tölkkeäjä lampeen tai muualle luontoon? Eikö voisi olla coolimpaa olla erilainen ja laittaa ne roskikseen?


Taivas oli ihanan sininen, ilma oli lämmin ja nautimme auringosta ennen kuin se vetäytyy talveksi.


Hiekkateitä pitkin metsään ja takaisin. Tytöt olivat ottaneet kävelylle yhden pyörän mukaan, jolla vanhempi ajoi ja nuorempi istui tarakalla alamäet vastaan tulioiden kauhuksi. Mainittakoon, että pyörässä on vielä apupyörät, joten menoa ei todellakaan aina halua silmät auki seurata.


Syksyssä ehdottomasti parasta on värit.


Mielestäni kaatuneet puut ovat niin mystisiä ja kuvauksellisia. Mikähän tämän puun on kaatanut? Tuossa olisi myös oivallinen istumapaikka metsäretken evästauolle.


Paistaa se aurinko risukasaankin?


Mielestäni parassta syksyssä on värit keltainen ja punainen. Mikä sinusta on parasta syksyssä?

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Eläintarhailua pääkaupungissa

Oletko kuullut laulun huomenna mennään Korkeasaareen, Korkeasaaren, Korkeasaaren. Huomenna mennään Korkeasaareen koko päiväksi. No niin mekin menimme nyt jo toisena vuotena peräkkäin. Lapset tykkäsivät eläimistä eli ehkä ensikin vuonna suuntaammem eläimiä ihmettelemään, josko kuitenkin pitkästä aikaa laivalla, eikä Mustikkamaan kautta niin kuin tänä ja viime vuonna teimme.


Lapset tykkäsivät Alppivuohen jylhistä sarvista. Aitauksessa oli myös tämän kesän kilejä, joita tytöt myös ihastelivat.


Kaiken kokoiset apinat ovat meidän perheen suosikkeja, ovathan he meidän sukulaisiamme.


Torakat hieman inhottivat koko tyttöporukkaa, mutta kyllä niitäkin ihmeteltiin.


Ystävyksen/ sisarukset päiväunilla?


Karhun kylpyhetki.


Pesukarhu rosvonaamarissaan.

Käykö teidän perhe usein eläintarhassa? Mikä on lähineläintarhanne? Entä suosikki eläintarhanne?

maanantai 26. elokuuta 2013

Sukulaisten ranta laiturilta

Mikä olisikaan parempi paikka viettää Suomessa kesälomaa kuin laiturinnokka? Onneksi vierailu sukulaistemme luona mahdollisti sen. Heillä kun omasta pihasta löytyy rantasauna, pieni uimaranta ja tuo laituri. Kaiken lisäksi näissä maisemissa olen kasvanut lapsesta nuoreksi. Joten muistoja näistä rannoista on jos jonkinlaista, kesällä veneillen ja uiden sekä talvella hiihtäen.


Tässä maisemaa laiturilta kaupunkiin päin. Yhden noista niemen kärjessä olen ollut Juhannuksena muurinpohjaletun myyjätär.


Ja mikä sen kauniinpaa katsella laiturilta kuin auringon lasku tai nousu ja peilityyni järvi.


Tässä auringon lasku värjää puutkin punaisella.


Nautitko sinä laiturilla istumisesta vai onko se mielestäsi aivan turha kapistus?

tiistai 20. elokuuta 2013

Maatilan eläiniä

Yksi kesäloman kohokohdista oli varmasti sukulointi maatilalta. Se tunne kun teranssin ovesta näkee vasikoita, lehmiä, hevosen ja lampaita. Koira käyskenteli tyttöjen mukana ja pääsivätpä tytöt myös pienelle talutusretkelle koiran kanssa. Kissakin olisi ollut, mutta se oli aamusta lähtenyt metsäretkelle eikä näyttäytynyt koko vierailun aikana. Niinäpä tänä kesänä ei meidän erikseen tarvitse kotieläinpihalle mennä.


Mielestäni ylämäänkarj on tavallisisa lypsylemhmiä kauniimpia pitkine karvoineen ja "otsatukkineen" Näillä on mielestäni komeammat sarvetkin, näyttävät melkeinpä ylväiltä.


Myös lampaat käyskentelivät laitumella syömässä ruohoa, noista tulee talvella varmasti lämpimät lapaset ja sukat.


Meidän viereilulle sattui ihana aurinkoinen päivä. Pilvetön taivas ja maalais maisema, suusta puuttuu ainoastaan pitkä heinänkorsi.


Tämä vasikka oli mielestäni yksi suosikeista. Mietin jo ottavani meidän takapihalle vieraan, mutta jätin kummiskin emonsa ja sisariensa luo.


Vasikat joivat vielä emästä maitoa. Välillä oli mentävä varjoon niin lämmintä oli.


Tytöt pääsivät myös syöttämään ja hoitamaan hevosta, kyselivät myös mahdollisuutta ratsastaa, mutta päätimme jättää sen toiseen kertaan.


Lehmät ja vasikat.


Tällä hevosella on mielestäni ihanan pitkä harja. Tätä olisi ihana letittää.


Oletko sinä käynyt tänä kesänä kotieläinpihalla vai löytyykö eläimiä muualta?

lauantai 17. elokuuta 2013

Kajaani

Tänä vuonna kesäloma reissumme pohjoisin piste oli Kajaani. Siellä olimme kaksi päivää ja molempina päivinä suuntasimme rannalle, koska sää oli mitä mainioin.


Ensimmäisenä päivänä suuntasimme Nuasjärvelle. Jossa meidän kanssa oli uimassa myös sorsa perhe. Vesi oli aika kylmää ja aikuiset eivät käyneet kuin kastautumassa, lapset sitä vastoin jaksoivat hyisessä vedessä hieman pidempään.


Suuntasimme myös Kajaaninlinnalle, vanhalle linnan raunioille keskellä Kajaania. Linnan ikkunasta näkyi Kajaanin voimalaitoksen pato.


Kajaaninlinnan sisällä oli opastaulu josta pystyi näkemään mitä missäkin kohdin oli aikaisemmin ollut, silloin kun linna oli vielä kukoistanut. 


Linna sijaistee kauniilla vihreällä saarella.


Kajaanin raatihuone tarjosi meille oivallisen paikan nauttia kesäpäivän jäätelöistä.


Toisena päivänä kävimme Paltaniemen rannalla Oulujärvellä. Ihana ranta varsinkin lasten kanssa. Sain kahlata useamman sata metriä ennen kuin uimapukuni edes kastui, enkä tosiaan ole millään pitkillä säärillä varustettu yksilö. Suosittelen lämpimästi kaikille Kajaanissa käyville.


Mikä oli sinun kesälomasi eteläisin, itäisin, pohjoisin tai läntisin paikka?

maanantai 12. elokuuta 2013

Pisan luonnonpuisto

Kuopiosta oli hyvä tehdä päiväretki Pisan luonnonsuojelualueelle.


Tyttöjen kanssa kävelimme Salmenpellon pysäköinti alueelta Pisan kierroksen päättäen sen Lastukosken pysäköinti alueelle. Reitti ei ollut liian hankala edes meidän neideille. Vaikka muutamassa jyrkässä kohdassa jouduimme käsikädessä kulkemaankin.


Lähes heti reitin alussa oli pieni puro johon tytöt ihastuivat.


Näköalapaikalta oli jylhät maiset Nilsiän maisemiin.


Havupuiden välistä pilkoitti myös järvi. Retkipäivänämme sää oli pilvinen, mutta ei kuitenkaan sateinen. Eli juuri sopiva pienelle vaellukselle. Hyttysmyrkky tosin olisi saanut olla mukana, nyt matkamuistoina olivat suuret paukamat siellä täällä iholla.


Yksi Täyssinän rauhan rajakivistä, Tiilikkajärveltä löytyy toinen. Rauha on solmittu yli 400 vuotta sitten Ruotsin ja Venäjän välille.


 Pisan näköalatorni vaaran korkeimmalla kohdalla. 45km päässä siintävää Puijon tornia emme kuitenkaan nähneet, mutta vieraskirjaan puumerkkimme raapustimme.


Näkymä näköalatornista Tahkovuoren rinteiden suuntaan.


Pirunkellari pieni luola joka on muotoutunut vuosisatojen kuluessa ihmisten hakatessa vuorikristallia korukiviksi ja koriste-esineiksi, itse emme kuitenkaan kristallia jääneet etsimään.


Pisanlampi jonka ympäri reittimme kulki.


Silta yli Pisanlammen reunan.


Rauhoitetun männyn vieressä oli pieniä kämppiä. Mänty oli niin suuri ettei siitä kunnollista kuvaa tullut. Joten sen saa jokainen mennä itse katsomaan ja kokemaan.


Mikä sinua viehättää luonnonpuistoissa? Nähtävyydet, maisemat, luonto vai joku muu?

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Puijo


Kuopion yksi tunnetuimmista ja ainakin näkyvin on Puijon torni ja sen hyppyrimäet.
Tornissa pääsee nauttimaan silmänruuan lisäksi myös oikeasta ruuasta. Alemmasta kerroksesta löytyy ravintola joka pyörii ympäri yhden kierroksen tunnin aikana. Ylimmässä kerroksessa on kahvila ja näköalatasanne. Sekä rappuset ylös ulkoparrelle.


Puijo on tunnettu myös ulkoilumaastoistaan. Kartat johdattavat retkeilijän määränpäähän vaivattomasti.

Navigointi laitteita ei puijon reiteillä tarvita siitä pitää huolen hyvät opasteet.


Puijolla on erinomaiset lenkkeilymahdollisuudet ja talvella hiihtolatuja riittää huippu-urheilijalle. Toivottavasti korkeus erot eivät huimaa menijän päätä.


Halutessasi voit kiivetä huipulle myös läpi rehevän metsän.


Meidän retkiseurue piti evästauon kiipeilyn lomassa metsässä, mättäiden päällä.


Huikopalan jälkeen oli vastassa pitkospuut.


Viimein pääsimme tornille ja saimme lukea tietoa tuosta mahtavasta rakennuksesta.


Maisemia etelään josta näkyy Kuopion kaupunki.

Ja itään, kaupungin laitamille.

Lenkkeilyn ja hiihdon lisäksi Puijolla voi harrastaa mm. mäkihyppyä ja pesistä. Keskellä siintää Puijonlaakso.


Pääsimme katsomaan tulevaisuuden mäkikotkia jotka melkeinpä kirjaimellisesti liisivät päämme päältä.


Kesällä laskettelurinteissä voi pelata Golfia.